Vaihtoehtoreittiä etsimässä

Nyt on takana stressaaminen lentolipuista, vakuutuksista, viisumeista... enää on jäljellä mielenkiintoisin osuus: lauttalippujen varaaminen. Junalla Osakasta Oitaan matkustaminen on ehdottomasti itsestäänselvin ratkaisu saada itseni ja tavarani perille ajoissa, mutta halusin etsiä jotain hieman mielenkiintoisempaa, sillä olen varma, että Japanissa tulee nähtyä rautateitä puolen vuoden aikana enemmän kuin tarpeeksi. Parempi kuitenkin pitää juna vaihtoehto B:nä, mikäli hommat eivät sujukaan aivan suunnitelmien mukaisesti.

MS Paint -taidot hyötykäytössä!

Ferry Sunflowerin (japanilaisittain Ferii Sanfurawaa) lautat kulkevat useaa reittiä Kansain alueen sekä Kyushun ja Shikokun saarten välillä. Itselleni sopivin linja oli noin 10000 jenin (n.90e) hintainen Osaka-Beppu -väliä kulkeva lauttareitti. Beppuun saavuttuani pääsen 12km päässä sijaitsevaan Oitaan junalla noin viidellä eurolla tai vaihtoehtoisesti rantatietä kävellen.

Ajattelin olla ajoissa ja varata lipun etukäteen, sillä matkalippujen saaminen edes samalle viikolle voi olla hankalaa paikan päällä ja tarkoituksena on astua lautalle jo maahansaapumispäivänä. Kuten odotettua, Ferry Sunflower ei tarjoa englanninkielistä palvelua sivuillaan, joten kanjisanakirja joutui koitokselle laivayhtiön varausohjeita ja -ehtoja lueskellessani. Pääsin pienen tutkiskelun jälkeen varauslomakkeissa matkustajatietojen täyttämiseen saakka, kunnes vastaani tuli japanilaisille palveluille hyvin tyypillinen ongelma: matkustajan nimelle varatussa kentässä oli tilaa vain kymmenelle merkille! Tilaa oli kyllä aivan sopivasti käytännössä kenen tahansa japanilaisen henkilön nimelle kirjoitusmerkein kirjoitettuna, mutta yritäpä ulkomaalaisena varata lippua, kun hädin tuskin sain sukunimeni mahtumaan koko nimelle varattuun tilaan...

Olen ollut tiiviissä yhteydenpidossa henkilökohtaisen tuutorini Hosein kanssa, joka on nähnyt uskomattomasti vaivaa erilaisten kysymyksieni kanssa, liittyen suurimmalta osin matkantekoon ja majoitukseen. Tällä kertaa hän otti tehtäväkseen selvittää, voiko ulkomaalainen tehdä varauksen pelkällä sukunimellä. Nohevaa toimintaa!

Kunhan lippuasiat tästä muutaman päivän sisään selviytyvät joko tavalla tai toisella, niin jäljellä ei olekaan enää muuta kuin odottelua, joka kuluu rattoisasti kanjeja opiskellessa.

Kirsikaksi kakun päälle upotan postauksen loppuun vielä Ferry Sunflowerin YouTubesta löytyneen, imelääkin imelämmän mainoslaulun, joka istuu täydellisesti samaan sarjaan Silja Linen dabadabadamin tai Viking Linen I am Sailingin kanssa. Jotkut asiat eivät vain muutu, mentiin sitten mihin päin maailmaa tahansa...