sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Kärsivällisyys koetuksella

Aikataulut tuntuvat nyt menevän turhan tiukille. Hakupaperit Ōitan yliopistoon on lähetetty koulun toimesta jo keväällä, mutta papereiden pyöritys Japanin päässä kestää julmetun kauan. Kohdeyliopistolta tulleen mailin mukaan hyväksymiskirje ja kelpoisuustodistus viisumin hakemista varten (Certificate of Eligibility) lähetetään Suomeen heinäkuun lopulla, eli käytännössä tarvittavien papereiden pitäisi olla perillä ensi viikolla. Pitäisi. Ajankohdan puolesta se olisi hyvä, että Assembly '11 -tapahtuman vuoksi satun olemaan sopivasti Helsingissä ensi viikolla. Siinä samassa olisi helppo poiketa Japanin Suomen suurlähetystöllä hakemassa vihdoinkin sen kauan odotetun viisumin. Muussa tapauksessa tilanne on hieman ikävämpi, sillä menopaluu Helsingistä Tampereelle maksaa opiskelijallekin kolmisenkymmentä euroa.

Sain hieman perspektiiviä tiukkaan aikatauluun, kun mietin asuttamani vuokra-asunnon irtisanomista. Jos TOAS ei tarjoaisi vain yhden kuukauden irtisanomisaikaa, niin minun olisi pitänyt tällä joko irtisanoa asunto tämän viikon aikana ilman varmuutta vaihto-opiskelupaikasta tai vaihtoehtoisesti maksaa vuokraa ylimääräiseltä kuukaudelta. Niin tiukille aikataulu menee. Sen verran täytyy TOASia vielä mainostaa, että heillä on erinomainen tapa hoitaa vuokralaistensa asiat vaihto-opiskelujen aikana: asukas irtisanoo asunnon ja muuttaa pois aivan normaalisti, mutta Suomeen palattuaan hänet laitetaan suoraan vastaavanlaisen asunnon hakujonon ykkössijalle. Saa nähdä, miten tämä käytännössä toimii.

Ensi viikkoa odotellessa...

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Japanin kielen opiskelusta

Vaikka olen monen vuoden ajan ollut kiinnostunut Japanin kielestä ja kulttuurista, niin sain vasta kesällä 2010 siihen riittävän kipinän, kun lupasin ottaa itseäni niskasta kiinni ja opiskella ainakin alkeet haltuun ennen koulujen alkamista. Leikkimielinen kesäprojekti vei mennessään, vaihde jäi päälle ja jo syyskuussa huomasin miettiväni vakavissani vaihto-opiskelun mahdollisuutta.

Japanin kielen opiskelu Suomessa ei ole liian helppoa. Alkeiskursseja tuntuu kyllä löytyvän lähes kaikkialta, mutta sen jälkeen valikoima on jo huomattavasti suppeampi. Erilaisten säästöjen seurauksena monet koulut ovat tiputtaneet japanin valikoimistaan, eikä paluuta ole näkyvissä. Omassa koulussani japanin kielen kurssit taisivat päättyä juuri sopivasti samana syksynä kuin aloitin opintoni. Käytännössä ainoat vaihtoehdot vakavaan opiskeluun ovat joko itseopiskelu tai opiskelu yliopistossa, joka tarjoaa japanin kielen kursseja.

Yliopistossa opiskelusta minulla ei ole kokemusta, mutta käsittääkseni opetus on melko laadukasta, vaikka - kuten ymmärrettävää onkin - ei opetus silti pureudu kovin syvälle kieleen, ellei siten opiskele Itä-Aasian laitoksella. Saa korjata, jos olen väärässä...

Työväenopistoissa on mahdollista opiskella japania, mutta tahti on yleensä erittäin verkkainen. Kävin keväällä 2011 Tampereen työväenopistossa lukemassa Japani 3 -kurssin ja vaikka ajan niukkuuden takia kieliopin käyminen jäikin tunneilla melko vähälle, niin opettaja oli erittäin kannustava ja kurssin parasta antia olikin, kun hän kertoi tarinoita ja sattumuksia ajoiltaan nousevan auringon maassa.

Itseopiskelu on rankin, mutta myös palkitsevin tie kielen opiskeluun. Se tarjoaa mahdollisuuden opiskella kieltä juuri itselleen sopivimmalla tavalla ja vauhdilla. Käytännössä itseopiskelu oli ainoa vaihtoehtoni, jotta vuodessa kerkeäisin saavuttamaan riittävän kielitaidon, jotta tulisin toimeen Japanin maaperällä.

Minulla ei ole ollut oikeastaan minkäänlaista suunnitelmaa opintojeni kanssa, vaan olen opiskellut kieltä käytännössä sieltä ja täältä. Aloitin opiskelut Silja Ijäksen suomentaman Tae Kimin japaninkielisen oppaan japanin kielioppiin avulla. Tavoite oli liata kädet mahdollisimman nopeasti ja opetella japanilaiset tavuaakkoset saman tien, sillä japanin opiskelu länsimaalaisilla aakkosilla aiheuttaa ongelmia tulevaisuudessa. Tässä vaiheessa en voi riittävästi painottaa kynän ja paperin tärkeyttä. On tärkeää kopioida kaikki mahdollinen ylös, jotta merkit iskostuvat selkärankaan rittävän hyvin. Hetken opiskelun jälkeen rajat tulivat kuitenkin vastaan melko nopeasti Tae Kimin oppaan kanssa, jolloin siirryin Genki-kirjan pariin. Kun huomasin olevani jumissa Genkin kanssa, palasin takaisin Tae Kimin oppaaseen, joka aukesi pienen tauon jälkeen aivan uudella tavalla. Tällä tavalla palloillen olen päässyt pahimmista esteistä yli ja samalla saanut laajennettua hyödyllistä sanavarastoa. Myöhemmin joukkoon liittyi Japanese For Busy People I & II -kirjat, jotka löysin valtavalla tuurilla Akateemisen kirjakaupan poistolaarista viidellä eurolla kappale. Vaikka ajan kanssa muitakin oppimiskanavia on ilmaantunut kuvioihin, niin edellä mainitut kolme ovat ehdottomasti olleet tärkeimmät tukipilarini.


Vaikka hain Ōitan yliopiston englanninkieliseen vaihto-ohjelmaan, niin koen silti tärkeäksi opiskella kohdemaan kieltä niin paljon kuin mahdollista, jotta myös opiskelun ulkopuolisesta elämästä on mahdollista ottaa irti niin paljon kuin mahdollista. On omalla tavallaan harmi, että vaihto-opiskelut tulivat näin pikaisesti, sillä vielä olisi niin paljon opittavaa aivan perusasioistakin. Toisaalta, kun asiaa näin miettii, niin sanoisin samaa vielä vuodenkin päästä. :)

maanantai 18. heinäkuuta 2011

Liikkeelle!

Jostain se on aloitettava. Olkoon se sitten lyhyt esittely:

Olen Joonas, kolmannen vuoden tietojenkäsittelyn opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Pitkän prokrastinoinnin jälkeen sain viimeinkin aikaiseksi pystyttää blogin, jossa valottaa tarkemmin taustojani, suunnitelmiani sekä hakuprosessiani vaihto-opiskelijaksi Japaniin syksyllä 2011.

Kohdekouluni on Ōitan yliopisto, joka on yksi Tampereen ammattikorkeakoulun partnerikouluista Japanissa. Tämä säästää merkittävästi paperisodan määrää vaihtoon hakiessa, sillä Japani on yksi pahamaineisimmista maista, kun puhutaan vaihto-opiskeluihin vaadittavien lomakkeiden ja todistusten määrästä. Ōita itsessään on noin puolen miljoonan asukkaan rannikkokaupunki Japanin eteläisimmällä pääsaarella, Kyūshūlla.
Haluan kirjoittaa sellaista blogia, jota itse haluaisin lukea päätöksieni tueksi, keskittyen lähinnä japanin kielen opiskeluun sekä vaihto-opiskelujen hakuprosessiin. Mikäli olet suunnitellut vaihtoa Japaniin, jätä ihmeessä kommentti tai kysymys. Näin blogista olisi mahdollisimman paljon apua muillekin.

Vaikka hakuprosessini alkaa olla aivan loppumetreillä, ei hakujännitys vieläkään ole loppu, sillä mikään ei ole varmaa, ennenkuin vahvistuskirje Ōitan yliopistolta kolahtaa postiluukusta sisään.

Alku aina hankalaa, mutta tästä se lähtee. Kysymyksiä? Ideoita?