Apurahoista ja opintotuista ulkomailla

Vaihtoon lähteminen on tehty Suomessa opiskelijan lompakon kannalta aivan julmetun helpoksi. Toisin kuin monessa muussa maassa, ei täällä vaihto-opiskelu ole kiinni vanhempien kukkaron koosta. Suurinta osaa näyttelee opiskelijan oma viitsiminen tukia ja apurahoja hakiessa.

Mietitään hetki erilaisia tukia, joita omassa tapauksessani TAMK sekä Kela tarjoaa viiden kuukauden opiskelujen ajaksi:

• Koulun apuraha 250 euroa kuussa: yhteensä 1250 euroa.
• Kelan opintotuki ja asumislisä, noin 470 euroa kuussa: yhteensä 2350 euroa.

...yhteensä 3600 euroa.

Lisäksi hain erilaisia apurahoja noin 1500 euron edestä, joka kasvattaa potin 5100 euroon. Kaikki tämä ilman minkäänlaisia suhteita. Opintolainalle saa korotetun valtiontakauksen ulkomaanopiskelujen ajaksi.

Miksi ihmeessä tästä ei puhuta?

Voin vain kuvitella, kuinka monen opiskelijan vaihtohaaveet kariutuvat turhiin rahahuoliin samalla kun ammattikorkeakoulut ja yliopistot kuitenkin pyrkivät työntämään opiskelijoitaan ulkomaille. Koulut tuntuvat kovasti paasaavan vaihto-opiskelujen hienoudesta ja tärkeydestä, mutta vain harvoin opiskelijoille kerrotaan suoraan, ettei heidän tarvitse ottaa suurta lainaa tai tehdä niska limassa töitä opiskelujen ohessa voidakseen tarttua mahdollisuuteen. Lukukausimaksuistakaan ei tarvitse huolehtia, kunhan hakee vaihtoon kouluun, jonka kanssa hakijan koululla on yhteistyösopimus.

Apurahojen hakeminen vaihto-opintoja varten on suurimmassa osaa tapauksissa melko yksinkertaista: ensin etsitään säätiö tai yritys, joka tarjoaa apurahoja/stipendejä, jonka jälkeen apurahan tarjoajalle lähetetään ohjeiden mukaiset paperit ja odotellaan pari viikkoa päätöstä. Osassa tapauksista riittää vapaamuotoinen hakemus ja ajan tasalla oleva opintorekisteriote. Toiset haluavat mukaan tarkempia selvityksiä mm. vaihto-opintojen tarpeellisuudesta, mutta mistään mahdottomuuksista ei todellakaan ole kyse.

Monet seurat myöntävät apurahoja jo sillä perusteella, että hakijalla on sukujuuret tietyllä alueella, esimerkkinä Karjalan sivistysseura. Lisää tietoja apurahoista ja niiden hakemisesta löytyy Säätiöpalvelun kotisivuilta.

Siinä riittävästi avautumista yhdelle illalle!

---

Loppukevennyksen tarjoaa seuraava virheilmoitus, joka ponnahti ruudulle noin puoli tuntia sitten:

Kyllä, kannettava tietokoneeni hajoaa parhaillaan käsiini. Kyllä, minulla on jäljellä enää kaksi arkipäivää Suomessa. Kyllä, pakko ottaa huumorilla...

Kanjiviidakko ja lauttalippujen varaus

Lauttalippujen varaaminen Osaka-Beppu -välille sujui kuin sujuikin pienen internetseikkailun jälkeen ihan leppoisasti. Haasteita lippujen varaamisessa riitti, sillä lauttayhtiön sivut eivät tarjoa minkäänlaista palvelua englanniksi. Moni sana tulikin selvitettyä merkki kerrallaan vaihtarikaverini Markuksen kanssa erillisten merkintunnistusohjelmien kautta. Tähän tarkoitukseen Windowsin japaninkieliseen tekstinsyöttöön sisäänrakennettu IME Pad sopi riittävän hyvin.

Google Translator toimii yllättävän hyvin yksittäisten sanojen tai sanontojen kanssa, mutta kokonaisten lauseiden kanssa homma menee pipariksi saman tien. Erityisen taitava se on sekoittamaan kielteiset ja myönteiset muodot, joten varaus- ja peruutusehtoja sun muita virallisia käännöksiä ajatellen on parempi vaikka sanakirjan kanssa taistella tekstit sana sanalta läpi itse.

Kanjeja, kanjeja kaikkialla

Reilun tunnin päänsäryn jälkeen saimme kaikki tarvittavat kentät täytettyä. Edellisessä postauksessa mainittu ongelma nimelle varatun kentän lyhyyden kanssa ratkesi tuutorini soitettua yhtiölle. Pelkän sukunimen ilmoittaminen riitti, joskin lauttayhtiö halusi varaussivuillaan nimen vielä toistamiseen, mutta kanoilla auki kirjoitettuna. Herra サンポサロ kiittää ja kuittaa!

Yhteystietojen jättämisen ja lippuvarauksen vahvistamisen jälkeen sivut tarjosivat kattavan tietopaketin siitä, mitä lähtöpäivänä tarvitsee tehdä ja mitä tehdä, mikäli asiat eivät menekään suunnitellusti. Ilmoittivat myös, että mikäli haluan muuttaa varaustani, se täytyy tehdä puhelimitse. Toivon todella, ettei sille tule tarvetta... Varsinaisen kirsikan kakun päälle lätkäisi kuitenkin pdf-muodossa saapunut varausvahvistus, jossa kaikki oleelliset tekstit löytyivät kuin löytyivätkin myös englanniksi. Hyvä, että tässä vaiheessa. :D

Viisumi kourassa

Nyt on tämäkin hoidettu kuntoon!

Heräsin aamulla epäinhimillisen aikaisin keretäkseni riittävän aikaiseen junaan, jotta pääsen heti yhdeksältä hakemaan viisumia Japanin Suomen suurlähetystöltä. Helsinkiin saavuttuani löysin pienen hakemisen jälkeen Unioninkadulla sijaitsevan suurlähetystön. Ilmoitin asiani alakerran vastaanottotiskille ja otin hissin viidenteen kerrokseen, jossa suurlähetystön tilat sijaitsevat.

Viisumin hakeminen itsessään oli melko vaivatonta, vaikka minulle ominaiseen tapaan kaikki ei sujunutkaan ihan ongelmitta. Unohdin aamupöhnässäni passikuvat kotiin, jonka takia ennen viisumihakemuslomakkeen täyttämistä piti käydä hakemassa jostakin uudet. Sain lähetystöstä ohjeet läheiselle poliisiasemalle. Otin hissin alas, morjestin vastaanottovirkailijaa ja suuntasin asemalle, jonne saavuttuani huomasin, että passi- ja lupa-asiat ovatkin toisella asemalla. Sinne päästyäni paikalla ollut poliisi totesi, että heillä on passikuvaus loppunut kokonaan, ja kertoi lähellä sijaitsevasta kuvausliikkeestä. Liikkeessä asioituani ja lompakko 18 euroa kevyempänä suuntasin takaisin suurlähetystöön. Vastaanottovirkailijaa jo kolmannen kerran morjestettuani kävelin hissiin, joka ei yllätyksekseni hievahtanutkaan. Hetken nappia rämpättyäni kysyin vastaanottovirkailijalta, onko hississä jokin vikana. "Sinun pitää ilmoittautua tiskillä ensin", kuului vastaus. Huoh. No, turvallisuus ennen kaikkea... Ilmoitin jälleen asiani ja pääsin takaisin suurlähetystön tiloihin.

Viisumihakemuslomakkeen täyttämisen jälkeen odottelin noin puolisen tuntia, jonka jälkeen passissa komeilikin jo opiskelijaviisumi. Lisäksi sain pikaoppaan elämiseen Japanissa sekä ohjeet paluuluvan (Permit for Re-Entry) hakemiseen, mikäli haluan poistua Japanista viisumin voimassaoloaikana ja päästä vielä takaisinkin. Otin mukaani yhdet kappaleet JLPT-esitteitä sekä japanin, että englannin kielellä, jonka jälkeen suuntasin kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa tapaamaan perhettäni ja Suomessa piipahtavaa, Yhdysvalloissa asuvaa kummitätiäni. Samalla sain kätevästi kysyttyä Air Francen ja KLM:n toimistolta matkatavaroiden check-ineistä lentojeni aikana. Homma sujuu niinkin helposti, että matkatavarat siirretään suoraan koneesta toiseen vaihtojen aikana. Riittää, että saan itseni oikeaan koneeseen. Ei hullumpaa!

Saa nähdä, mitä huominen tuo tullessaan.

Viimeinkin!

Siinä ne nyt on! Hyväksymiskirje Ōitan yliopistolta sekä kelpuutus viisumin hakemiselle (pahamainen Certificate of Eligibility). Johan niitä tulikin puolisen vuotta odoteltua! Fiilis on aivan uskomaton ja koko päivän teki mieli huutaa ilosta: viimeinenkin epävarmuus vaihto-opiskelujen alkamisesta on poissa!

Oli kuitenkin aika siirtyä pikkuhiljaa viimeisten papereiden ja lomakkeide kimppuun. Tänään tulikin sitten hoidettua aikamoinen liuta pakollisia asioita pois päiväjärjestyksestä...


Oppilaitoksen apuraha (TAMK)
TAMK tarjoaa vaihto-opiskelijoille kahden ja puolensadan euron kuukausittaisen apurahan, jonka saamisen ehtona on kansainväliseen kanssakäymiseen liittyvän verkkokurssin suorittaminen hyväksytysti. Lomakkeiden täyttö saatiin hoidettua tuskattomasti koulussa vaihtokoordinaattorini kanssa.

Opintotuen muutoslomake (Kela)
Samalla istumalla TAMK:n apurahalomakkeiden täyttämisen lisäksi tuli täytettyä myös Kelan Otm-lomake, joka on kesäopintojen kanssa tullut jo aikaisemmin tutuksi kesäopintojen kanssa. Käytännössä Kelalle riittää, että arvioit kuukausittaiset asumiskustannuksesi kohdemaassa ja ilmoitat heille vaihto-opiskelujesi keston. Noin helpollako meinaavat päästää? Eiköhän sieltä jossain vaiheessa ala tulla lisäselvityspyyntöä poikineen...

Asunnon irtisanominen (TOAS)

Kävin irtisanomassa asuntoni ja kelluttamassa asuntohakemukseni TOASin asuntotoimistolla. Takaisin Suomeen saavuttuani saan sitten saman tien nykyistä asuntoa mahdollisimman hyvin vastaavan kämpän. Aikamoista arpomista se kyllä on, mahdollisten asuntojen vuokrien liikkuessa 280-350 euron välillä.

Matkavakuutuksen ottaminen (Fennia/Tapiola)
Kävin vertailemassa vakuutusten hintoja ja näillä näkymin päädyn ottamaan matkavakuutukseni joko Fennialta tai Tapiolalta. Vaikka vakuutusyhtiöiden hinnat eivät paljoa eronneet toisistaan, niin näillä kahdella firmalla palvelu oli selkeästi parasta. Molemmat tarjoavat vuoden matkailijavakuutusta, joka kattaa kaiken reissailun, kunhan matkan kesto on alle kolme kuukautta. Vaihto-opiskelujen kestäessä puoli vuotta isketään pakettiin vielä kolmen kuukauden jatko. Periaatteessa olisi mahdollista ottaa suoraan pelkkä kuuden kuukauden vakuutus vaihdon ajaksi, mutta tällöin muulla ajalla tapahtuva reissailu tapahtuisi ilman vakuutusta.

Lentolippujen osto (eBookers, Air France, KLM)
Päivän viimeinen valmisteluihin liittyvä teko oli Helsinki-Osaka -menopaluun varaaminen. Eräs muutaman hintavertailupalvelun kautta jo pitkään stalkkaamani lento oli uhkaavasti täyttymässä ("valitsemaasi lentoon jäljellä 1 paikka"), joten päädyin lentomatkustusummikkona tilaamaan lentolippuni mahdollisimman nopeasti ja helposti eBookers-nettipalvelun kautta. Hintaa menopaluulipulle tuli ~770 euroa, joka on melko hyvä hinta kyseiselle matkalle. Molemmissa lennoissa on yksi vaihto, mutta parempi ottaa sekin seikkailuna eikä nurista pikkuasioista. Finnairilla olisin saanut maksaa välilaskuttomasta menopaluusta yli kaksinkertaisen hinnan!


Sellaista tänään, huomenna suuntaan nokan kohti Helsinkiä ja Japanin Suomen suurlähetystöä. Saa nähdä, miten viisuminen hankkiminen sujuu. Olen onneksi kuullut useammalta ystävältä, että kyseessä on melko nopea ja vaivaton prosessi. Sen jälkeen onkin jäljellä enää valinta Tapiolan ja Fennian välillä, muuttoilmoituksen tekeminen, rokotteiden otto sekä Osaka-Beppu -laivamatkan varaus. Huh!

Kärsivällisyys koetuksella

Aikataulut tuntuvat nyt menevän turhan tiukille. Hakupaperit Ōitan yliopistoon on lähetetty koulun toimesta jo keväällä, mutta papereiden pyöritys Japanin päässä kestää julmetun kauan. Kohdeyliopistolta tulleen mailin mukaan hyväksymiskirje ja kelpoisuustodistus viisumin hakemista varten (Certificate of Eligibility) lähetetään Suomeen heinäkuun lopulla, eli käytännössä tarvittavien papereiden pitäisi olla perillä ensi viikolla. Pitäisi. Ajankohdan puolesta se olisi hyvä, että Assembly '11 -tapahtuman vuoksi satun olemaan sopivasti Helsingissä ensi viikolla. Siinä samassa olisi helppo poiketa Japanin Suomen suurlähetystöllä hakemassa vihdoinkin sen kauan odotetun viisumin. Muussa tapauksessa tilanne on hieman ikävämpi, sillä menopaluu Helsingistä Tampereelle maksaa opiskelijallekin kolmisenkymmentä euroa.

Sain hieman perspektiiviä tiukkaan aikatauluun, kun mietin asuttamani vuokra-asunnon irtisanomista. Jos TOAS ei tarjoaisi vain yhden kuukauden irtisanomisaikaa, niin minun olisi pitänyt tällä joko irtisanoa asunto tämän viikon aikana ilman varmuutta vaihto-opiskelupaikasta tai vaihtoehtoisesti maksaa vuokraa ylimääräiseltä kuukaudelta. Niin tiukille aikataulu menee. Sen verran täytyy TOASia vielä mainostaa, että heillä on erinomainen tapa hoitaa vuokralaistensa asiat vaihto-opiskelujen aikana: asukas irtisanoo asunnon ja muuttaa pois aivan normaalisti, mutta Suomeen palattuaan hänet laitetaan suoraan vastaavanlaisen asunnon hakujonon ykkössijalle. Saa nähdä, miten tämä käytännössä toimii.

Ensi viikkoa odotellessa...