tiistai 16. elokuuta 2011

Viisumi kourassa

Nyt on tämäkin hoidettu kuntoon!

Heräsin aamulla epäinhimillisen aikaisin keretäkseni riittävän aikaiseen junaan, jotta pääsen heti yhdeksältä hakemaan viisumia Japanin Suomen suurlähetystöltä. Helsinkiin saavuttuani löysin pienen hakemisen jälkeen Unioninkadulla sijaitsevan suurlähetystön. Ilmoitin asiani alakerran vastaanottotiskille ja otin hissin viidenteen kerrokseen, jossa suurlähetystön tilat sijaitsevat.

Viisumin hakeminen itsessään oli melko vaivatonta, vaikka minulle ominaiseen tapaan kaikki ei sujunutkaan ihan ongelmitta. Unohdin aamupöhnässäni passikuvat kotiin, jonka takia ennen viisumihakemuslomakkeen täyttämistä piti käydä hakemassa jostakin uudet. Sain lähetystöstä ohjeet läheiselle poliisiasemalle. Otin hissin alas, morjestin vastaanottovirkailijaa ja suuntasin asemalle, jonne saavuttuani huomasin, että passi- ja lupa-asiat ovatkin toisella asemalla. Sinne päästyäni paikalla ollut poliisi totesi, että heillä on passikuvaus loppunut kokonaan, ja kertoi lähellä sijaitsevasta kuvausliikkeestä. Liikkeessä asioituani ja lompakko 18 euroa kevyempänä suuntasin takaisin suurlähetystöön. Vastaanottovirkailijaa jo kolmannen kerran morjestettuani kävelin hissiin, joka ei yllätyksekseni hievahtanutkaan. Hetken nappia rämpättyäni kysyin vastaanottovirkailijalta, onko hississä jokin vikana. "Sinun pitää ilmoittautua tiskillä ensin", kuului vastaus. Huoh. No, turvallisuus ennen kaikkea... Ilmoitin jälleen asiani ja pääsin takaisin suurlähetystön tiloihin.

Viisumihakemuslomakkeen täyttämisen jälkeen odottelin noin puolisen tuntia, jonka jälkeen passissa komeilikin jo opiskelijaviisumi. Lisäksi sain pikaoppaan elämiseen Japanissa sekä ohjeet paluuluvan (Permit for Re-Entry) hakemiseen, mikäli haluan poistua Japanista viisumin voimassaoloaikana ja päästä vielä takaisinkin. Otin mukaani yhdet kappaleet JLPT-esitteitä sekä japanin, että englannin kielellä, jonka jälkeen suuntasin kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa tapaamaan perhettäni ja Suomessa piipahtavaa, Yhdysvalloissa asuvaa kummitätiäni. Samalla sain kätevästi kysyttyä Air Francen ja KLM:n toimistolta matkatavaroiden check-ineistä lentojeni aikana. Homma sujuu niinkin helposti, että matkatavarat siirretään suoraan koneesta toiseen vaihtojen aikana. Riittää, että saan itseni oikeaan koneeseen. Ei hullumpaa!

Saa nähdä, mitä huominen tuo tullessaan.

2 kommenttia:

  1. Hee, täällä toinen Japaniin lähdössä oleva tamperelainen :) Piti lähteä jo tänä keväänä, mutta viikkoa ennen lähtöä iski se maanjäristys... Siirtyi vaihtovuosi sitten vuoden verran eteenpäin. No, parempi niin, kuin että olisi koko juttu peruuntunut!

    Hain viisumini alkuvuodesta ja jäin myöskin sen hissin armoille... Löydettyäni suurlähetystön marssin vaan suoraan hissiin ja kovasti yritin päästä vitoseen - vaan eipä se päästänyt. Hämmentyneen portaiden etsiskelyn ja ihmettelyn jälkeen vasta tajusin piipahtaa vastaanotossa, jossa sain ihmettelyyni vastauksen :''D

    Mutta jäänpä seuraamaan! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista ja seuraamisesta!

    Voin hyvin kuvitella tilanteen :I Siinä sai pari kertaa itsekin pureskella kynsiä vaihdon suhteen, kun uutiset tapahtuneesta saapui, vaikka Oita kuitenkin sijaitsee aivan toisella puolen maata.

    Ja tuollaisten hissiepisodin jälkeen on varsin lohduttavaa kuulla, ettei ole ollut ainoa... :D

    VastaaPoista