sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Osaka - Beppu 27.-28.09.2011


Tajusin juuri, että olen melkein kuukauden jäljessä blogipäivitysteni kanssa... Parasta kiristää tahtia.


Päivän kiertelyn jälkeen oli aika jättää Osakalle (väliaikaiset!) hyvästit ja suunnata kohti Oitan prefektuuria. Osaka - Beppu -väliä seilaava lautta on Silja Linen ja Viking Linen järkäleisiin tottuneena melko pieni; ravintolaa, kokoustiloja, paria pientä kauppaa ja onsenia lukuunottamatta laivalla ei ollut hirveästi muuta tekemistä. Toisaalta... mitä muuta noin 12 tunnin reissulle tarvitsisi?

Vaikka lautalla oli mahdollista liikkua vain kahdessa kerroksessa, oli maan tapojen mukaisesti joka paikka täynnä ruoka- ja juoma-automaatteja. Yhteisten tilojen ruoka-automaatti oli veikeä vehje, josta sai ostettua kuumia valmisaterioita muutamalla sadalla jenillä. Tapani mukaan sekoitin ajatuksissani takoyakin (paistettua mustekalaa) yakitoriin (paistettua kanaa) ja kerkesin syömään noin puoli paketillista kumman sitkeitä ruokapalluroita autuaan tietämättömänä taikinan alla piilevästä totuudesta. Sen toisen puolen syömisestä tuli kertaheitolla mielenkiintoisempaa! (Ihan hyvää se oikeastaan oli.)

Onsen oli tyypillinen sisäkylpylä, joka on jaettu kahtia naisille ja miehille. Kuten suomalaisissa uimahalleissakin, niin toisen sukupuolen edustajilla ei ole mitään asiaa toisen puolen tiloihin. Itse kylpyyn mennään vasta, kun koko vartalo on pesty perusteellisesti. Tehokas tapa herättää pahennusta kanssakylpijöissä olisikin pompata suoraan pukuhuoneesta altaaseen. Kylpy ei maksanut mitään ja teki hetken ajaksi ihmeitä kurkulle.


Laivan nukkumatilat olivat vähintäänkin mielenkiintoiset. Halvimmilla lipuilla pääsimme nukkumaan noin 50 ihmiselle mitoitettuun makuusaliin, jonne ei onneksemme saapunut enempää kuin noin viitisentoista matkustajaa. Omaa tilaa riitti ruhtinaallisesti! Vaikka kello kävi jo seuraavaa päivää, en saanut juurikaan nukuttua edellisenä yönä saadun flunssan takia. Suurin osa ajasta menikin kännykällä surffaillessa laivan langatonta internetyhteyttä käyttäen.

Harmittavasti eräässä aiemmassa postauksessa mainittua yli-imelää tunnaria ei kuulunut terminaalissa saatika lautalla. Harmi.

Jostain kumman syystä en saanut lisättyä paria valokuvaa postaukseen, joten teen sen joku toinen päivä. Seuraavaan kertaan!

2 kommenttia:

  1. Moikka. Kirjotin jo yhden kommentin mutta en löydä sitä niin sori jos kysyn moneen kertaan. :D eli oon kanssa TAMK:ssa opiskelijana ja haluisin jossain vaiheessa Japaniin vaihtoon ja tiedustelisin vaan että kun nyt lähit sinne syyskyyssa 2011 niin miten aikasin laitoit ensimmäisen vaihtohakemuksen? Niin ja millaiselta se Oita vaikuttaa? :)

    VastaaPoista
  2. Moro, Ida!

    Laitoin vaihtohakemuksen menemään toisen vuoden opiskelujen kevään haussa tammi-helmikuussa, eli pääsin lähtemään heti kolmannen vuoden alkaessa. TAMKistahan vissiin pääsee lähtemään halutessaan jo toisena vuonna, mutta oma opintosuunnitelma esti sen.

    Oita on ollut tosi kotoisa paikka. Muistuttaa omalla tavallaan aika paljon Tamperetta. Meri on lähellä, palveluja löytyy eikä valitettavaa ole hirveästi ollut, kunhan asenne on kunnossa :D

    Kohta on uutta tekstiä tulossa

    VastaaPoista